Norpan asialla Suomen ehdoilla

Maaseudun tulevaisuus vieraskolumni 6.8.2010

EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnik vieraili hiljattain Suomessa. Vierailun pääsyy oli arvioida Suomen toimia saimaannorpan suojelussa. Komissaari kävi tutustumassa norpan elinalueisiin paikan päällä Savonlinnan eteläpuolella Pihlajavedellä yhdessä hänet kutsuneiden maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen kanssa.

Vierailu oli sangen merkittävä, sillä Suomen olisi pystyttävä vakuuttamaan EU siitä, että se pystyy itse huolehtimaan uhanalaisen lajin suojelemisesta.

Komissio antoi toukokuussa Suomelle kirjallisen varoituksen, jossa se ilmaisi tyytymättömyytensä suojelutoimenpiteisiin. Komission mukaan Suomi on liian tehottomilla suojelutoimilla rikkonut EU:n luontodirektiiviä, jonka johdosta komissio uhkaa viedä asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Saimaannorpan tilanne on kieltämättä vakava, se on maailman uhanalaisin hylje ja Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs.

Norpan käytännössä katsoen ainut vihollinen luonnossa on ihminen, tällä hetkellä sen sukupuuttoa uhkaavat ennen kaikkea verkkokalastus sekä vapaa-ajan toiminta, kuten moottorikelkkailu ja kesämökkien talvikäytön yleistyminen. Myös ilmaston lämpenemisen uskotaan lisäävän poikaskuolleisuutta.

Edellä sanotun jälkeen haluan vasta-argumenttina sanoa, että mielestäni Suomi on jo itsenäisesti ryhtynyt tarvittaviin tehokkaisiin toimiin saimaannorpan suojelussa.

Eduskunta päätti kesäkuussa kalastuslain muutoksesta, jonka myötä voidaan päättää kalastusrajoituksista. Tämä mahdollistaa muun muassa saimaannorppien aiempaa tehokkaamman suojelun.

Nykyään Etelä-Savon elykeskuksen osakaskuntien kanssa solmittavilla vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla pyritään rajoittamaan kalastusta 15.4.–30.6.

Kevääseen sijoittuvan rajoituksen uskotaan olevan tehokas tapa vähentää kuuttikuolleisuutta. Aikaväli perustuu saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista miettineen seurantaryhmän vuoden alussa esittäneeseen raporttiin.

Ryhmän kokoonpanoon lukeutui niin kalatalouden kuin luonnonsuojelun hallintoa ja järjestöä. Suomi laajensi suojelualueiden määrä lähes 1600 neliökilometriin jo aiemmin tänä vuonna. Alue kattaa saimaannorpan keskeiset lisääntymisalueet.

Olin helpottunut kuuluessani ympäristökomissaari Potočnik sanoneen Suomen tehneen jo paljon asian hyväksi. Mielestäni edellä kuvaamani toimenpiteet, joista olen tässä yhteydessä voinut mainita vain osan, puhuvat nimenomaan sen puolesta.

Potočnik mukaan EU:n komission ei ole tarkoitus ottaa diktaattorin roolia vaan jättää saimaannorpan suojelu paikallisten asukkaiden ja hallinnon käsiin. Olen samalla linjalla ministeri Anttilan kanssa, että norppien suojelun pitää lähtökohtaisesti pohjautua vapaaehtoisuuteen. Vasta sitten, jos sillä ei saada tuloksia aikaan, on syytä turvautua lakiin.

Suomen tänä vuonna omaksumat suojelukeinot eivät näy hetkessä. Sen vuoksi kotimaassa eikä EU:ssa pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä, joilla voi olla haitallinen vaikutus alueen kalastus- ja matkailuelinkeinolle.